Julkaistu 15.09.2019

Somalia palaa kartalle diasporan voimin

Lentokoneessa matkalla Istanbulista Mogadishuun silmiini sattuu artikkeli, jonka mukaan Somalialla on Afrikan maiden pisin rantaviiva. Meren suolaisen tuoksun aistii heti koneen laskeuduttua. Seuraavien neljän päivän aikana pääsen ilokseni ihailemaan valtamerta joka ainut päivä. Lentokentän kylkeen on syntynyt kokonainen leirikylien nauha, jossa kansainväliset toimijat asustavat ja työskentelevät. Leiririhmastoa reunustaa kuoppainen, lenkkeilijöiden suosiossa oleva rantabulevardi.

Mogadishun heikon turvallisuustilanteen vuoksi meitä ei harmikseni päästetä lainkaan ”kylille”. Juoksulenkkien aikana huomaan kuitenkin, että huterasta vakaudesta huolimatta jälleenrakentaminen on kovassa vauhdissa. Palvelusektori kasvaa, uusia asuin- ja toimistotaloja, hotelleja, supermarketteja ja bensa-asemia nousee kiivaalla tahdilla eri puolille pääkaupunkia. Arvaan, että uusien voimalaitosten ja sähköverkkojen tarve on valtaisa.

Vaikka Somalian toipuu hitaasti yli kaksi vuosikymmentä vuotta kestäneestä epävakauden ajasta, se omaa hyvät mahdollisuudet kehitykseen jo sijaintinsa ansiosta. Kilpajuoksu Afrikan sarvessa on viime vuosien aikana kiihtynyt. Toisaalta Persianlahden maiden lisääntynyt sotilaallinen ja taloudellinen aktiivisuus on lisännyt myös alueen jännitteitä. Somalialla on paljon hyödyntämättömiä luonnonvaroja, muun muassa öljyä, kaasua, uraania ja rautamalmia. Turvallisuustilanteen vakiintuminen olisi ensiarvoisen tärkeää muun muassa ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi maahan.

Somalian poliittisessa ja taloudellisessa jälleenrakentamisessa on yksi erityispiirre: diasporan valtaisan suuri rooli. Eräiden arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia maan poliitikoista tulisi diasporasta. Monet osaavat ja koulutetut ihmiset ovat palanneet takaisin rakentamaan entistä kotimaataan. Suomessa tässä ovat kunnostautuneet eritoten lääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt, jotka ovat jo yli kymmenen vuoden ajan kouluttaneet Somaliassa paikallisia terveydenhuollon ammattilaisia.

Nyttemmin diasporan asiantuntijat tukevat myös koulutussektorin viranomaisia Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n toteuttamassa hankkeessa. Kun tapaan Mogadishussa kaksi erinomaisen pätevää opetusalan ammattilaista – joista toinen edustaa, kuinkas ollakaan, Suomen somalidiasporaa – saan kuulla, että osaajia kaivattaisiin suunnannäyttäjiksi eritoten ammattikoulutussektorille. Vaikka yliopistokoulutus houkuttaa yhä nuoria aikuisia, monet haluavat päästä kiinni leivänsyrjään nopeammalla tahdilla. Meneillään oleva rakennusbuumi onkin lisännyt ammattikoulutuksen arvostusta, varsinkin, kun rakennus-, putki- ja sähkömiehistä on kova pula. Keskustelukumppanini muistuttavat, että tulevaisuuden näköaloja avaavilla koulutusmahdollisuuksilla on suora kytkös muuttoliikkeen hallintaan.

Diasporan jäsenet toimivat Somaliassa myös demokratian, rauhan, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien lähettiläinä. Ulkosomalialaiset näyttävät maanmiehilleen mallia, miten asiat toimivat käytännössä. Tämän kuulen heti saavuttuani Helsinki-Vantaalle, sillä taksia ajaa yli 20 vuotta Suomessa asunut somalimies. Mogadishusta sukulointimatkalta vastikään palannut nuorukainen kertoo todenneensa ystävilleen monta kertaa, että asioista voi olla ihan oikeasti eri mieltä ilman, että avuksi otetaan kättä pidempää. Olen kuulemastani innoissani. Karjalankadulla matka päättyy lämpimään halaukseen.

Anne Meskanen
Suurlähettiläs, johtava asiantuntija / Ulkoasiainministeriö