Julkaistu 04.01.2019

Tervetuloa vasta-avatuille sivuille!

Turvapaikanhakijoiden palaaminen kotimaahan kielteisen päätöksen jälkeen on aihe, joka herättää monenlaisia tunnepitoisia reaktioita. Turvapaikan hakuun ja maahanmuuttoon yleensäkin kielteisesti suhtautuvat toivottavat hakijat takaisin sinne mistä tulivatkin. Puolustajat taas sanovat, että Suomi muiden Euroopan valtioiden mukana, lähettää hakijat varmaan kuolemaan. Selvää on, että näiden kahden ääripään väliin mahtuu monenlaisia mielipiteitä, samoin kuin hakijoiden tapauksiakin.

Jokaiseen toimivaan turvapaikkapolitiikkaan kuuluu, että siihen on mietittynä säällinen palaamisen mahdollisuus. Jotkut turvapaikanhakijoista toteavat jo kesken hakuprosessin tehneensä virheliikkeen. Matkaan tuli lähdettyä muiden mukana, hyvätuloinen työpaikka mielessä. Mutta perillä karu totuus valkeni. Turvapaikanhakijalle työpaikan ovet eivät auenneet eikä oleskeluluvan myöntäminen kansainvälisen suojelun perusteella näyttänyt todennäköiseltä.

Tuhannet vuonna 2015 Suomesta turvapaikkaa hakeneet totesivat tilanteen kohdallaan tällaiseksi muutaman kuukauden päästä maahan saapumisestaan. He hankkivat omatoimisesti matkaliput ja palasivat kotiin saman tien. Maahan jäi myös joukko odottamaan, riittäisivätkö perustelut oleskeluluvan myöntämiselle. Kun näin ei käynyt, paluu kotimaahan alkoi tuntua varteenotettavalta vaihtoehdolta. Kotiin palaaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, koska omat ja lainatut rahat ovat kuluneet matkan tekoon. Tässä tilanteessa kuvaan mukaan tulee avustetun vapaaehtoisen paluun järjestelmä.

Avustettua vapaaehtoista paluuta, jota usein kutsutaan myös vain vapaaehtoiseksi paluuksi, hallinnoi Suomessa Maahanmuuttovirasto. Mikäli palaamista harkitsevalla henkilöllä ei ole omaa varallisuutta, hän voi anoa Maahanmuuttovirastolta harkinnanvaraista paluutukea. Matkalippujen lisäksi palaaja voi saada joko käteistukea tai kotimaassa erilaisina hyödykkeinä annettavaa hyödyketukea. Miten tämä järjestelmä toimii ja millaisista tuista on kyse, tarkempaa tietoa löydät näiltä sivuilta.

Vuonna 2015 Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Tavanomaiseen määrään verrattuna kymmenkertaiset luvut antoivat olettaa, että myös kielteisen päätöksen saavia ja siten tukea palaamiseen tarvitsevien määrät nousevat. Maahanmuuttovirasto on EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) tuella lisännyt resursseja mm. paluusta kiinnostuneiden hakijoiden neuvontaan ja yleiseen viestintään.

Myös AUDA-hanke, jonka tuotosta nämä nettisivut ovat, saa rahoitusta AMIF:sta. Vuoden 2019 loppuun kestävän hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa vapaaehtoisesta paluusta ja tehdä siitä onnistunutta. Ota yhteyttä jos haluat jakaa tietämystäsi 2 500 merkin verran!

Tarja RantalaTarja Rantala
Hankepäällikkö
Maahanmuuttovirasto