Siirry sisältöön

Julkaistu 30.01.2020

Vapaaehtoisen paluun AUDA-hanke on korostanut lähtömaayhteistyön tärkeyttä

Vuoden 2018 alussa käynnistetyn AUDA-hankkeen päätavoite on ollut laajentaa avustetun vapaaehtoisen paluun järjestelmää. Etenkin palaajien uudelleenkotoutumisen mahdollisuuksia on pyritty parantamaan. Hanke päättyy tammikuussa.

Suomi tarjoaa palaajalle alkurahaa

Suomen avustetun vapaaehtoisen paluun järjestelmä perustuu palaajalle maksettavaan uudelleenkotoutumistukeen, joka auttaa häntä alkuun kotimaassaan. Tämä avustus auttaa palaajaa esimerkiksi asunnon hankkimisessa ja työllistymisessä. Jos alueella on kuitenkin huono asuntotilanne ja kova kilpailu työpaikoista, palaajan saama paluutuki voi osoittautua riittämättömäksi. Tällöin hänen uudelleenkotoutumisensa vaikeutuu.

Monet maat ovat tilanteessa, jossa ne ottavat vastaan valtavan määrän palaajia, jotka joutuvat kilpailemaan keskenään samoista työ- ja asuinmahdollisuuksista. Samat maat ovat monesti toipumassa aseellisesta konfliktista, eikä työmahdollisuuksia tai riittävän hyviä asumisolosuhteita ole tarjolla. Tämä voi johtaa siihen, että palaajat lähtevät helposti uudestaan etsimään mahdollisuuksia kotimaansa ulkopuolelta. Palaajien uudelleenkotoutuminen ei tällaisessa tilanteessa ole kestävällä pohjalla.

Erikielisiä vapaaehtoisen paluun kirjekuoriesitteitä pöydällä.

Tavoitteena palaajan kestävä uudelleenkotoutuminen

Palaajien uudelleenkotoutumisen sujuvoittamisen vuoksi AUDA-hankkeessa on selvitetty mahdollisuutta lisätä lähtömaayhteistyötä. Sillä pyritään vaikuttamaan palaajia vastaanottavien maiden rakenteellisten puutteiden parantamiseen; talouden vakauttamiseen, työpaikkojen luomiseen ja koulutussektorin kohentamiseen. Näihin tekijöihin vaikuttamalla palaajilla on paremmat mahdollisuudet kotoutua uudelleen.

Lähtömaayhteistyö edellyttäisi useamman hallinnonalan yhteistyötä ja asiantuntijuutta, jotta sillä voitaisiin vaikuttaa lähtömaan eri sektoreihin, kuten työllisyyteen, koulutukseen ja asumiseen. Suomessa tämä edellyttäisi etenkin sisäministeriön ja ulkoministeriön välistä yhteistyötä. Varsinaisten yhteistyöhankkeiden käynnistäminen puolestaan edellyttää rahoituksen lisäksi muidenkin hallinnonalojen asiantuntijuutta. Tärkeää olisi saada tiiviimmin työhön mukaan myös Suomessa pysyvästi asuvat diasporayhteisöt, koska lähtömaiden kulttuuria ja kieltä ymmärtävät diasporayhteisöt voivat olla merkittävässä roolissa lähtömaidensa kehityksessä. AUDA-hankkeessa on laadittu Suomen Somalia-verkoston toimesta selvitys diasporan omista näkemyksistä taustamaansa vakauttamisessa.

Lähtömaayhteistyön tärkeys nousi esiin myös marraskuussa järjestetyssä AUDA-hankkeen päätösseminaarissa. Useat kansainväliset ja kotimaiset puhujat totesivat vuoronperään että palaajan lähtömaan kanssa tulee tehdä kokonaisvaltaisempaa yhteistyötä ja uudelleenkotoutumisen mahdollisuudet tulee huomioida nykyistä paremmin. Seminaarin pääpuhuja, yhdysvaltalaistutkija Kathleen Newlandin mukaan palaajat voivat oikeissa olosuhteissa olla erittäin tärkeässä roolissa kotimaansa kehityksessä.

Basaarissa myydään paljon erilaisia tuotteita. Ihmiset viettävät vapaa-aikaa basaarissa ja sen suihkulähteen äärellä.

Monitorointia, yhteistyötä ja vuoropuhelua

AUDA-hankkeen ovat toteuttaneet Maahanmuuttovirasto, ulkoministeriö ja Kriisinhallintakeskus (CMC Finland). Hankkeessa on tehty useita tiedonhankintamatkoja hankkeen kohdemaihin, eli Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan ja pyritty luomaan pysyvämpiä suhteita maiden viranomaisiin. Hankkeen myötä on osallistuttu aiempaa monipuolisemmin EU- ja Schengen-maiden väliseen paluuyhteistyöhön.

Kriisinhallintakeskus on osallistunut hankkeeseen kehittämällä raportointijärjestelmäänsä siten, että se välittää vastaisuudessa tietoa paluun edellytyksistä suomalaisille viranomaisille.

Hankkeessa on toteutettu seurantatutkimus, jonka avulla on saatu tietoa vapaaehtoisen paluun tuen toimivuudesta. Tutkimuksen mukaan Irakiin palanneiden uudelleenkotoutuminen on onnistunut kohtalaisesti. Toimeentulo-ongelmat olivat kuitenkin lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden huolena. Seurantatutkimuksen on tehnyt Maahanmuuttoviraston toimeksiannosta Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.

Hankkeen avulla on monipuolistettu vapaaehtoiseen paluuseen liittyvää viestintää ja pyritty näin lisäämään avustetun vapaaehtoisen paluun tunnettuutta. Hankkeessa on huomioitu myös suomalaiset kohderyhmät ja toteutettu Siirtolaisuusinstituutin ja Maahanmuuttoviraston yhteistyössä Studia Generalia -luentosarja paluumuuton haasteista ja mahdollisuuksista.

AUDAn jälkeen

Avustetun vapaaehtoisen paluun järjestelmän toiminta jatkuu Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön alaisuudessa. AUDA-hankkeen avulla hankittujen viranomaiskontaktien sekä muiden EU- ja Schengen-maiden kanssa avustetun vapaaehtoisen paluun järjestelmän yhteistyökenttä on monipuolistunut.

AUDA-hankkeen loppuraportissa ehdotetaan, että sisäministeriö asettaisi pysyvän työryhmän, johon se kutsuisi jäseniksi muita viranomaisia ja järjestöjen edustajia selvittämään avustetun vapaaehtoisen paluun kysymyksiä ja uudelleenkotoutumista, sekä sen yhtymäkohtia muun muassa kehitysyhteistyöhön. Näin voidaan edesauttaa sitä, että lähtömaayhteistyö olisi tulevaisuudessa monipuolisempaa ja tarjoaisi paremmat edellytykset palaajan uudelleenkotoutumiselle.

Lataa loppuraportti tästä.